Kalvosuodatus-mikroskopointi
Tärkein yksittäinen analyysi, jota ilman öljyanalyysi on aina puutteellinen.
Hyöty 1: Öljyn kunnon tarkempi määritys
Ikääntyminen havaitaan lähes aina aiemmin kalvosuodattimelta eli membraanilta kuin infrapuna (IR) -spektrin hapettumisarvosta tai kokonaishappoluvun (TAN) kasvusta. Öljyn tummentunut väri ei yleensä ole luotettava indikaattori öljyn ikääntymisen määrittämiseen.
Alla olevat kuvat havainnollistavat öljyn etenevää ikääntymistä (polymerisaatiota, lakkautumista, koksimaisten aineiden syntymistä), jota ei havaita muilla analyyseillä ajoissa.
Kalvosuodatus korreloi hyvin MPC-testin tulosten kanssa.
Hyöty 2: Järjestelmän kulumisen tarkempi määritys
ICP-alkuaineanalyysi on hyvä esim. moottoriöljyille, koska suurin osa kulumametallihiukkasista on hyvin pienikokoista mekaanisen hankaavan ja hiovan kulumisen tuottamaa. Sen sijaan teollisuusöljykohteissa kalvosuodatus – mikroskopoinnin poisjättäminen voi olla kriittistä.
Alla oleva kuva havainnollistaa eri kulumamekanismien tuottamia hiukkaskokoja ja eri mittausmenetelmien soveltuvuutta kulumametallien havaitsemiseen.
Hyöty 3: Öljyn hiukkaspuhtauden tarkempi määritys
Öljyn todellinen hiukkasmäärä ja puhtausluokka saadaan varmistettua kalvosuodattimelta tehdyllä mikroskooppitutkimuksella. On riski luottaa vain hiukkaslaskimen tulokseen, koska hiukkaslaskimella on monia virhelähteitä.
Yleisin virhelähde ovat öljyn lisäaineet, kuten vaahdonestoaineet, viskositeetti-indeksin parantajapolymeerit, jotka eivät ole täysin liuenneessa muodossa öljyssä. Myös kosteus, ilmakuplat, öljyyn liuenneet suoja-aineet ja rasvat aiheuttavat helposti merkittävää virhettä hiukkaslaskimen tulokseen. Myös hiukkaslaskimen suorituskykyyn nähden öljyn liian tumma väri, liian korkea viskositeetti sekä liian korkeat hiukkasmäärät (erottelukyvyn puute, ns. koinsidenssivirhe) aiheuttavat vääriä tuloksia. Öljy voi sisältää myös ei-hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kuten lietteitä ja geelejä, jotka vääristävät tulosta.
Suomen tunnetuimman hiukkaslaskinmyyjän varoitus:
“Epäile aina ensin hiukkaslaskimen antamaa tulosta”.
Hiukkaslaskimen tulos herättää usein enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia:
- Antaako hiukkaslaskin luotettavan tuloksen juuri tälle öljytyypille?
- Jos laskin vääristää tulosta, mikä siihen on syynä?
- Ovatko hiukkaslaskimen laskemat hiukkaset sittenkään kiinteitä hiukkasia vai onko näytteessä puolikiinteitä tai pehmeitä epäpuhtauksia, jotka laskin on laskenut ”hiukkasina”?
- Jos puhtausluokka on sallittua huonompi, niin mistä hiukkaset ovat peräisin, mikä on pääepäpuhtaus ja mitä muita hiukkastyyppejä öljyssä on (kuten kulumametallit, ruoste, pöly, polymeerit, kuidut, rasvajäämät, suoja-aineet, maali, mikrobit, öljyn ikääntymistuotteet ja kuolleet lisäaineet)?
- Mikä on kulumametallihiukkasten maksimihiukkaskoko? Onko kuluminen normaalia, kiihtynyttä, ankaraa vai onko kyseessä jo vaurio?
- Millaisella suodattimella saisi esim. 90 % epäpuhtausmassasta pois?
- Mitä kunnossapitotoimenpiteitä pitäisi tehdä tilanteen parantamiseksi vai tarvitaanko kunnossapitotoimia lainkaan?
- Jääkö hiukkaslaskimen tuloksen ulkopuolelle hyvin hienojakoinen, submikroninen (alle 1 µm) hartsimainen lakka ja sakka, joka voi olla hyvinkin haitallinen pääepäpuhtaus?
Vaadi aina kalvosuodatus-mikroskopointi osaksi tärkeää ja arvokasta öljyanalyysiäsi!
Meillä analyysi kuuluu jokaiseen analyysipakettiin.
Pidetään öljy kunnossa ja koneet käynnissä!
Valitaan teille sopivin analyysipaketti ja lasketaan tarjous.